Tämä tapahtui vuosia sitten. Olin saanut vanhempieni auton käyttööni ja olimme poikaystäväni kanssa menneet ajelulle. Jossain vaiheessa sitten pysäköin auton ja poikaystäväni kanssa aloimme pussailemaan jne. Hän alkoi hieromaan minua oikeasta paikkaa – niinkin hyvin, että lopulta tulin etupenkille. Ei siinä muuten mitään, mutta valitettavasti penkistä näki, että jotain siinä oli tapahtunut. Aloin heti kuvittelemaan, että jos joku näkee penkin ja kysyy mitä on tapahtunut – tiesihän perheeni kenellä auto oli käytössä aiemmin – mitä sanoisin? Juoma kaatui…? Vai esittäisinkö tietämätöntä? Toivoin, että seuraavana päivänä penkissä ei näkyisi mitään, koska veljelläni oli muutto ja isä oli häntä auttamassa – luonnollisesti auto olisi silloin käytössä.
Ilmoitin veljelleni muuttopäivänä, hieman nolona, että jos hän näkisi penkissä jotain niin ei mainitsisi siitä mitään. Tietenkin hän kävi tarkistamassa penkin ja totesi ettei huomannut mitään – huokaisin helpotuksesta. Valitettavasti hän tosin ymmärsi heti mistä oli kyse ja naureskeli hieman asialle mutta ei sen kummempaa. Onneksi.
Myöhemmin kävin itse tarkistamassa penkin ja, no… näin heti ettei se ollutkaan kadonnut. Joten edelleen oli uhka, että joku huomaisi – onneksi en ollut enää auton viimeisin käyttäjä.
Jokin aika sitten puhuimme asiaan liittyen ja veljeni heitti kommentin tuosta tapauksesta. Olin hieman nolona ja ihmettelin kuinka hän vielä muisti tapauksen. Tietenkin menin möläyttämään, että olin tarkistanut penkin jälkikäteen ja kerroin että, se jälki oli ollut siinä edelleen…
Miksi ihmisen pitää muistaa niin paljon asioita?
