Olimme juttelemassa niitä näitä naisen kanssa hänen työpaikallaan. Siellä oli iso ikkuna kadulle päin. missä silloin tällöin liikuskeli ihmisiä niihin aikoihin illasta. Juttelun lomassa halusin hänet vähän lähemmäs itseäni ja nostin tämän jalat omieni päälle – ilman, että hän nousi omalta tuoliltaan pois ollenkaan. Tässä juttelimme hieman lisää kunnes asiat menivät siihen, että hän tuli halaamaan, tästä siirtyi suutelemaan ensin kaulaani, jatkaen siitä poskelle ja lopulta huulilleni. Lopettaessaan hän totesi jotain halauksen haitoista, siitä kuinka yksi asia etenisi toiseen. Pyysin häntä toistamaan mitä teki koska ’unohdin’ mihin asiat johtavat – hän ei tätä tosin tehnyt, joten tein itse miltei samat.
Halasin häntä, suutelin ensin kaulalle, sitten lähemmäs poskia ja – toisin kuin hän, suuntasin kevyesti nuolemaan hänen korviaan. Tästä seurasi se, että hän alkoi kevyesti voihkimaan, hetken ollessani toisella korvalla vaihdoin toiselle puolelle, josta siirryin antamaan muutaman suudelman huulille. Lopettaessani totesin hänelle, että näinkö asiat etenevät halauksesta? Tähän hän toteaa vain myöntävällä äänellä ’kyllä’ – hieman huuliaan purien ja silmien ollessa vielä kiinni kuin nauttien äskeisestä hetkestä – samalla hieman vetääntyen omalle puolelleen.
